Asentojen haavoittuvuudesta: Erwin Wurm Sara Hildénin taidemuseossa

20150801_113800Berliinin museoputken jälkeen (kaksi museota on vielä kirjoittamattakin) on virkistävää käydä museossa, jossa katsottavaa ei ole kovin paljoa ja on mahdollista keskittyä yksittäisiin teoksiin. Kohteeksi valikoituu Sara Hildénin taidemuseo Tampereella, jossa on itävaltalaisen Erwin Wurmin retrospektiivinen näyttely, teoksia vuosilta 1992-2015.

Wurmin teoksista monet ovat suurikokoisia ja näyttelytilat on täytetty väljästi. Psycho 7 (Blue), veistos vuodelta 2010, esittää ihmistä vaatteiden sisällä rimpuilemassa. Ihminen hihoineen muistuttaa norsua, näkyvillä on myös kyyristyneen selän muoto. Suurella Psycho 10 -veistoksella pää on piilossa kuin strutsilla. Asennoissa on jotain aseistariisuvaa, surullista; vaikutelma haparoinnista, joka syntyy hihan kärsänomaisesta eleestä tai pään, kasvojen, silmien puuttumisesta.

Näinkin voi olla maailmassa: yrittää purkautua esiin ja törmätä maailmalta suojelevien vaatteidensa asettamiin rajoihin. Vaatteiksi, suojaksi, voi Wurmin näyttelyn perusteella pukea ysärihiihtohousut, vaaleanpunavihreän seinän kokoisen villapaidan tai liian suuren vaaleanpunaisen puvun.

Esillä on myös valokuvia, niissä esitetään ihmisiä oudoissa asennoissa, outojen ja yllättävien esineiden kanssa.  One Minute Sculptures on teossarja, jossa ihmisille annetaan ohjeita, joiden mukaan toimia veistoksena. Tähän liittyy myös  näyttelyn interaktiivinen elementti: museokävijä saa asettua itsekin outoon asentoon ja ottaa itsestään kuvan. Tarjolla on  esimerkiksi tiskirättejä, jotka pitää kuvaohjeen mukaisesti asettaa seinälle käsien ja jalkojen alle, ja kaksi pesuvatia, joiden väliin voi asettua simpukaksi. Vastustan ajatusta hetken, sillä ajatus käpertymisestä pesuvatien alle tuntuu jo lähtökohtaisesti ahdistavalta: kyyristynyt selkä, käsien ja jalkojen vetäminen lähelle vartaloa; on kuin suojaisi itseään joltain uhalta, kuvitellulta tai todelliselta. Mutta kokeiltava on. Pesuvadin alla on sentään hiljaista. Kuvia voi julkaista sosiaalisessa mediassa hashtagilla #SHMWurm.

20150801_123207

Näyttelystä löytää myös lihoneen kilpa-auton, valtavan poliisin lakin ja jäätikön lailla sulavan Guggenheimin. Videolla puhuva talo kysyy ”Am I a house?” Jonkinlaisessa galleriatilassa sijaitsevan talon suu laajenee oveksi ammolleen ja joku menee sisään. Wurmin maailmassa myös rakennukset ovat menneet sijoiltaan, vääriin asentoihin tai jääneet ihmisten jalkojen alle.

Wurm tutkii muotoja, mutta tietää jotain ennen kaikkea asennoista, siitä miten ne vaikuttavat kokemuksiin ja tunteisiin, miten helppo asennolla on viestittää jotain.

Pronssista valetuista makkaramiehistä yksi uhittelee tai tuulettaa voittoaan, toinen seisoo kiukkuisena kädet lanteilla, kolmas on pudonnut istualleen. Tuulettava makkaramies on sikäli poikkeava, että se tuntuu olevan Wurmin teoksista ainoa, joka ei kysy olemustaan tai paikkaansa, ei koe asentoaan jollain tapaa vääräksi, ei ole uponnut liian suuriin vaatteisiin tai menettänyt otettaan tai muotoaan. Se on voimainsa tunnossa, uskoo, että sillä on oikeus olla täällä.

Erwin Wurm: Disruption, 30.4.-20.9.2015.

Sara Hildénin taidemuseo, Laiturikatu 3, Särkänniemi, 33230 Tampere. Museokortilla pääsee tännekin.

Mainokset

2 thoughts on “Asentojen haavoittuvuudesta: Erwin Wurm Sara Hildénin taidemuseossa

    • Elina S. 10.8.2015 / 16:16

      Kiintoisaa! Neulojan näkökulma tähän näyttelyyn onkin tarpeellinen ja osuva, itse en juuri tätä aspektia tullut havainnoineeksi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s